SHIFT järjestettiin Turussa kolmatta kertaa. Rajupaja oli jälleen kerran mukana auttamassa bisneskansaa yhteen vetävän tapahtuman järjestämisessä. Poikkeuksellinen vankilamiljöö toi mukanaan omat haasteensa, mutta siitä huolimatta kaikesta selvittiin ilman tuomioita.

Turun legendaarinen Kakolan entinen vankila oli pakkautunut täyteen eri alojen ammattilaisia, kun Turun suurimpia bisnesfestivaaleja vietettiin aurinkoisessa säässä. SHIFT on ollut yksi suurimmista tapahtumista myös Rajupajalle viime vuosina, eikä tämä vuosi tehnyt siihen poikkeusta. Kolme vuotta kestänyt yhteistyö on hioutunut vuosien saatossa kaverilliselle tasolle.

”Silloin, kun aloitettiin, niin en tiennyt oikein mistään mitään. Soittelin pari puhelua, niin aika nopeasti tuli Rajupaja vastaan. Ihan klassisesti, kun tarvitsee ostaa jotain, niin kyselee suosituksia. Siinä kävi juuri niin”, SHIFTin toimitusjohtaja Alexander Törnroth kertasi yhteistyön alkutaivalta.

Projekti on tietysti aivan uudenlainen, kun tapahtumapaikka vuosien välissä vaihtuu. Henkilöt ovat kuitenkin pääasiassa pysyneet samoina, joten luottamusside ei ole päässyt harsoutumaan. Vaikka tapahtumaa järjestäessä kaikenlaista voi sattua, kertoo omaa kieltään tapahtuman mukavasti soljuneesta kulusta se, ettei noin puolituntisen juttutuokion aikana kummankaan operatiivisen johdon puhelimet pirisseet akuuttien hälytysten toimesta. SHIFTin noin 200:n ja Rajupajan noin 20 henkilön työntekijäarmeijat olivat siis tehneet työnsä mallikkaasti.

SHIFTin poikkeuksellinen miljöö

Koko tapahtuma oli kävijän puolesta äärettömän mielenkiintoinen. Vaikuttavia puhujia, auringon hellimiä iloisia ihmisiä, musiikkia, taidetta ja viimeisen päälle olleet tarjoilut. Eikä sitä keskiössä ollutta bisnestä pidä myöskään unohtaa. Erityisen mielenkiintoista oli se, miten kaiken tämän nitoi yhteen sen ympäristö – vanha vankila!

Yksikään tapahtuma-alueen lukuisista tiloista ei ollut samanlainen. Kaikki aistit pysyivät herkkinä, kun jokaisen nurkan takaa löytyi aina jotain uutta ja erilaista.

Entisen vankilan tiloihin rakennettu karnevaalilabyrintti oli kävijälle miellyttävän monipuolinen ja virkistävä, mutta järjestäjille se aiheutti omat haasteensa.

”Tämähän on tuotannollinen itsemurha. Tämä vaatii niin paljon työtä verrattuna semmoiseen valmiiseen puistolänttiin, mikä on tavallaan tyhjä paperi, mihin voi asetella kaiken itse. Täällä rakennus määrittää, mitä voi tehdä. Se myös antaa paljon ja on kaiken sen vaivan arvoista todellakin”, tuotantopäällikkö Niko Vähäsarja sanoi.

Oppimiskokemusta tuutin täydeltä

Todella laaja kokonaisuus vaati myös Rajupajan puolelta isoja panostuksia. Pitkästä valmisteluajasta huolimatta luppoaikaa ei jäänyt missään vaiheessa, vaan viimeiset töpselit laitettiin pistorasioihin juuri ennen ovien avautumista.

”Haasteena tässä on ollut se, että näiden lavojen lisäksi täällä on hirveästi kaikkia pieniä pisteitä, joita jokaista on joutunut miettimään erikseen. Pienissä pisteissä on ollut melkein suurempi työ, kuin näissä isoissa kokonaisuuksissa”, Rajupajan projektipäällikkönä toiminut Waltteri Wahlroos kuvaili.

Pitkät päivät ovat jälleen antaneet kokemuspankkiin täytettä, mutta myös muunlaista oppia on tarttunut mukaan. Waltteri ehti vetojen aikana kuunnella lukuisia kansainvälisen tason huippupuhujia, joista erityisesti yksi jäi mieleen.

”Kaikennäköistä oppii totta kai tässä työn ohessa. Eilen oli tosi synkkiä aiheita. Kaiken maailman tappajarobotteja sun muita. Itseäkin kiinnostava aihe, niin kuulosti aika hurjalta, että se voisi olla mahdollista tässä lähitulevaisuudessa.”

Toivottavasti tappajarobotit ei sentään ihan hetkeen tule vierailulle, sillä SHIFTiin on päästävä ensi vuonnakin!